4. luento

Luento 4

Luennon aiheena oli erilaisten organisaatiokulttuurien tunnistaminen ja johtaminen. Teimme myös luennolla esityksen valitsemme näkökulman pohjalta. Materiaalina oli Smile factory, joka kertoi Disneylandin työntekijöiden oloista ja työtavoista.

Vallankäyttö on luonnollisesti olennainen osa johtamista. Johtamistyylejä on monia niin kuin on organisaatioitakin. Ei siis ole olemassa yhtä oikeaa johtamistyyliä, joka toimisi jokaisessa organisaatiossa ympäri maailman. Johtaminen on siis hyvin paikka, aika, kulttuuri ja toimialasidonnainen. Kuten luennolla esitettiin, johtamiskulttuuri on hyvin erityyppinen esimerkiksi Euroopan ja Aasian välillä. Euroopassa johtaminen perustuu mielestämme enemmän vallan ansaitsemiseen. Länsimaissa auktoriteettia kyseenalaistetaan helpommin ja ollaan valmiimpia kritisoimaan vallankäyttäjän käyttäytymistä ja päätöksiä. Kuten videolla hyvin tuli esille, Kiinassa johtajan ei tarvitse muistuttaa alaisiaan vallasta, koska vallan ja auktoriteetin kunnioittaminen on suuri osa kulttuuria. Kiinassa alaisten kuunteleminen yhdistetään myös tyypillisesti vallankäyttäjän heikkouteen johtajana.
Lukion opintojen pohjalta aloimme pohtia vallan lähteitä, koska ajatuksemme olivat ristiriidassa luennolla käytyjen asioiden kanssa. Valta voi mielestämme perustua rakenteisiin, lakiin, perinteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Rakenteisiin perustuva valta tarkoittaa esimerkiksi hierarkian turvaamaa valtaa organisaatioissa. Valta perustuu näin ollen henkilön asemaan yrityksen hierarkiassa, eikä sillä välttämättä ole perusteltua syytä. Lain suoma valta puolestaan tarkoittaa, että laki takaa tietyssä virassa oleville ihmisille oikeuden ylittää tavallisen kansalaisen oikeudet. Perinteisiin perustuvaa valtaa ilmenee vaikkapa tilaisuudessa, jossa vanhimmalla paikalla olevalla on valtaa vain siksi, että kulttuurissa on tapana kunnioittaa vanhemman henkilön mielipiteitä ja ajatuksia. Henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuva valta ilmenee parhaiten erilaisissa harrastuksissa ja yhteisöissä. Joukkuelajeissa esimerkiksi kapteeni valitaan usein äänestämällä, toki tässä äänestyksessä painavat myös perinteet ja tavat, mutta kapteenin viitan saa useimmiten se henkilö kuka osaa toimia linkkinä pelaajiston ja valmennuksen välillä. Onkin organisaation edun mukaista tunnistaa tällaista valtaa omaavat henkilöt, sillä näin johto saa luotettavaa tietoa organisaation eri osista. Linkki voi toimia myös toiseen suuntaan. Kriisitilanteessa tällainen henkilö voi levittää johdon antamaa informaatiota ilman, että henkilökunta kyseenalaistaa tiedon oikeellisuutta.

    Teuvo Toivanen ottaa kolumnissaan (http://www.hyvejohtajuus.fi/6540/valta-ja-vallankaytto/) kantaa vallankäyttöön ja sen ongelmiin. Toivanen ei usko piirreteorioihin, vaan näkee johtamisen puhtaasti opittavissa olevana taitona. On mielestämme kuitenkin liian sinisilmäistä sanoa, että jokainen ihminen voi oppia johtajaksi. Johtaminen kyllä vaatii taitoa, jota kukaan tuskin luonnostaan omaa, mutta johtaminen on myös suureksi osaksi ihmissuhdetaitoja, jotka ovat hyvin vahvasti luonteenpiirteen omaisia. Johtajaksi voi kuitenkin oppia, mutta ero hyvän ja erinomaisen johtajan välillä on nimenomaan henkilön luontaisissa, johtamista tukevissa ominaisuuksissa. Toivanen heittää myös kolumninsa lopussa ilmaan kysymyksen: ” Onko valta paha asia?”. Kysymys herättää monen suuntaisia mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Vallan voi nähdä hyvänä asiana, jos miettii esimerkiksi maailman konflikteja. Valtaa omaava valtio, liittouma tai unioni voi tuoda rauhan sotaisaan maahan pelkillä sanoilla ja määräyksillä. Pakottavaa valtaa on myös käytetty maailman rauhan turvaamiseksi. On myös itsestään selvää, ettei yhteiskuntamme toimisi ilman valtaa. Valta mahdollistaa rangaistukset ja näin ollen myös lait. Lait niin edelleen turvaavat yhteiskuntarauhan ja siten yhteiskunnan kehittymisen. Valta on siis yhteiskuntamme kivijalka, jonka päälle on rakennettu toimiva järjestelmä. Valta ei tosin aina johda hyviin lopputuloksiin. Historiasta löytyy lukuisia esimerkkejä huonoista johtajista, jotka käyttivät valtaa omien päämääriensä saavuttamiseen. Monet muistavat Hitlerin huonona vallankäyttäjänä, mutta moni tuskin muistaa, että esimerkiksi Kekkonen käytti vallassa pysyäkseen hyvin kyseenalaisia keinoja, kuten myllykirjeitä. Kekkosen tekoja tuskin moni uskalsi aikanaan, saati vieläkään kritisoida, sillä hänet nähtiin Suomen ainoana toivona kylmän sodan keskellä. Valtaa on siis hyvää ja pahaa, mutta aina sen määrittely ei ole helppoa, tai edes mahdollista. Voi vaatia useita vuosikymmeniä ennen kuin voi nähdä vallankäytön seuraukset ja arvioida niitä objektiivisesti.
     Vaikka Ikea ja McDonalds on valittu Suomen parhaiksi paikoiksi työpaikoiksi monta vuotta peräkkäin (http://www.greatplacetowork.fi/...) , löytyy niistä hyvin samantyylisiä piirteitä kun Disneylandin oloista. Ikeassa on käytössä kesätyöntekijöille ryhmähaastattelut, ja vaikka töihin hakiessa voi toivoa esimerkiksi myyjän hommia, mutta varmuutta ei ole, mihin lopulta päätyy. Toisaalta Ikea on Disneylandin vastakohta, koska Ikeaan ei ole ”ulkonäkökriteerejä”, vaan Ikeassa voikin törmätä hyvinkin erilaisiin tyyleihin ja ihmisiin. McDonaldsissa taas on selviä piirteitä mcdonaldisoitumisesta(http://www.uta.fi/.../arkisto/sosiologia/luku5.html Luettu 1.10); työvoima on pääosin nuoria minimipalkalla, ruoka on teollisesti tuotettua, standardisoitua ja halpaa. Myöskin työntekijöiden on käytettävänä tietynlaisia sanoja, esimerkiksi iltavuoroa kutsutaan ”closeksi”. Samoin ruoan tekemiselle on tavoiteaika, johon tulisi päästä, joka kertoo selkeästi, että yrityksen yksi päätavotteista on tehokkuus ei niinkään aina laatu. Molemmissa työpaikoissa työilmapiiri on varmasti hyvä, sillä työntekijät molemmissa yrityksissä ovat nuoria ja vielä kokemattomia. Työntekijät eivät ehkä tiedä paremmasta, ja työ nähdään puhtaasti vain rahan lähteenä. Kuvitellaan, että ”No tätä on nyt tehtävä, koska en minä muutakaan työtä saanut, kun koulutkin on vielä kesken.” Voiko näiden työpaikkojen hyvä maine ja pääsy Suomen parhaimpiin työpaikkoihin johtua näistä seikoista, koska paperilla olot eivät kuulosta niin hienoilta?